Suhde ruokaan on muuttunut. En elä enään syödäkseni vaan syön elääkseni. Leivän syönti on jäänyt melkein kokonaan pois ja korvaan sen aamupuurolla. Eilen söin pottumuusia ja uunilohta ja ekaa kertaa masu kesti hyvin pottumuusin. Tuoreita kasviksia on edelleenkin kova ikävä, mutta ei ylitsepääsemätön . Karkkia ei oikeastaan haluta yhtään vaan se tunne että haluttaisi kumpuaa entisistä tavoista, koska jos oikein miettii haluttaako niin oikeasti ei haluta. Samoin on myös monien muiden ruokien kanssa. Alkoholia ei haluta enään yhtään, ei tipan tippaa! Kaliaa en voisi edes ajatella juovani, siideristä puhumattakaan. Punaviini on ainoa, jota ehkä voisi joskus tulevaisuudessa maistaa/ottaa. Eikä tämmönen alkoholiton elämäkään hassumpaa ole ! Tupakointikin on jäänyt kokonaan, viimeksi olen polttanut 3,5kk sitten jolloin siskojen kanssa juhlittiin viimeisen kerran ennen minun laihdutusmatkani alkua. Ajattelinki yksi päivä, että olen halpa vaimo nykyään...en juuri syö, en juo, en polta...mutta auta armias ko vaatekaappia täytyy alkaa uusimaan niin siihen se sitten pomppaski . Vieläkään en ole ostanut yhtään uutta vaatetta, en katso järvekäksi ostaa tässä vaiheessa vielä...katon sitte kun vaatteet ei pysy enään ollenkaan päällä.
Saapas nähdä mitä verikokeet sanoo, tällä viikolla pittää käydä kokeissa ja ravitsemusterapeutille on aika 6.2. Kalium arvo on nyt saatu hyvälle tasolle ja jatkan Kaliumin syöntiä puolet pienemmällä annoksella kaksi viikkoa, jolloin kontrolloidaan onko se pysynyt edelleen hyvällä tasolla. Toivottavasti on. Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!!!
Kommentit